Kaarlo Liukkonen, Otto Kässi ja Vili Lehdonvirta
Suomessa eletään datakeskusbuumia. EK:n tuoreen selvityksen mukaan datakeskusinvestointien suuruusluokka on potentiaalisesti jopa 30 miljardia seuraavan viiden vuoden aikana. Alan nykyinen taloudellinen jalanjälki on kuitenkin epäselvä. Monet tahot EK:n lisäksi ovat julkaisseet omia arvioitaan datakeskusten määrästä Suomessa, mutta nämä arviot vaihtelevat toisistaan. Osassa selvityksissä on selkeitä puutteita, osassa taas on laskettu samoja laitoksia kahteen kertaan. Tämän vuoksi teimme oman selvityksemme kokoamalla aiemmat laskelmat yhteen, sekä validoimme niiden media- ja uutislähteistä.
Tulostemme perusteella Suomessa on toimivia datakeskuksia 40. Suurin osa (35) tarjoaa ns. yhteiskäyttöpalveluja (engl. ”colocation”) eli myy asiakkailleen palvelintilaa ja laskentakapasiteettia. Julkisten lähteiden perusteella kolme datakeskusta Suomessa tarjoaa suurten tekoälymallien kouluttamiseen sopivia GPU-klustereita. Nämä ovat CSC:n Kajaanissa sijaitseva LUMI-datakeskus, Vernen datakeskus pääkaupunkiseudulla ja Nebiuksen datakeskus Mäntsälässä. Kaksi keskusta on rakennettu erityisesti kryptovaluuttojen louhintaan. Ne sijaitsevat Kankaanpäässä ja Kemijärvellä. Suomessa on tällä hetkellä yksi hyperskaalan-pilvidatakeskus: Googlen datakeskuskampus Haminassa.
Maantieteellisesti suurin osa datakeskuksista sijaitsee Etelä-Suomessa. 17 sijaintipaikka on pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Datakeskuksia ylläpitävät pääasiassa suomalaiset operaattorit, joista 18 pääkonttori sijaitsee Suomessa. Muut operaattorit ovat Yhdysvalloista, Sveitsistä, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Islannista, Ruotsista, Saksasta, Alankomaista, Itävallasta ja Ranskasta.
Sähkönkulutusta (datakeskusten koon standardimittari) on vaikeampi dokumentoida. Julkisten lähteiden perusteella pystyimme vahvistamaan 40:stä datakeskuksesta 22:n huippukuormituskapasiteetin: 379,5 MW. Vertailun vuoksi Googlen Haminan datakeskus – jonka huippukysyntää emme pystyneet vahvistamaan– ilmoitti ostaneensa 255 MW:n verran kapasiteettia uusiutuvista energialähteistä 2019. Sen jälkeen Google on laajentanut toimintaansa Suomessa. Ekstrapoloimalla selvittämämme huippukuormituskapasiteetin saamme karkean arvion huippukuormituskapasiteetista kaikille suomalaisille datakeskuksille: noin 1 GW. Jos tällainen kuormitus olisi jatkuvaa, se vastaisi noin 8,8 TWh:n vuotuista sähkönkulutusta, eli noin 11 % Suomen kokonaiskulutuksesta. Käytännössä todellinen kulutus riippuu kuitenkin käyttöasteista ja kuormituksen vaihteluista.
Toinen tärkeä osa datakeskusten sähkönkulutusta on kysynnän hintajousto. Pystyvätkö datakeskusoperaattorit sopeuttamaan sähkönkulutustaan hintojen noustessa, vai onko kysyntä käytännössä vakio? Suuri ja joustamaton kuormitus voi vahvistaa sähkön vähittäishintojen hintavaihteluita, etenkin talvella huippukysynnän aikana. Tätä koskeva tutkimus on vähäistä, mutta olemassa olevat tutkimukset viittaavat siihen, että muut kuin kryptovaluutta-datakeskukset toimivat hyvin alhaisella lyhyen aikavälin kysynnän hintajoustavuudella. Kahden kryptovaluutta-datakeskuksen kokonaisenergiakapasiteetti on 5,5 MW, eli 1,4 % rekisteröimästämme kokonaiskapasiteetista. Toisin sanoen, todisteet viittaavat siihen, että useimmat datakeskusoperaattorit eivät juurikaan sopeuta sähkönkulutustaan sähkön hintojen perusteella.
Käytimme tämän kartoituksen laatimiseen S&P Global Capital IQ:n, Business Finlandin, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Data Center Mapin tietoja. Yhdistimme näiden tahojen selvitykset ja varmistimme havainnot uutismedioiden, lehdistötiedotteiden sekä datakeskusoperaattoreiden omien nettisivujen avulla. Sisällytimme luetteloon vain ne datakeskukset, joiden tiedot pystyimme tarkistamaan.
Lataa Finnish data centre census 2025.xlsx
Lue myös Vili Lehdonvirran julkaisu Poliittinen Talous -lehdessä: Datakeskusinvestoinnit Suomeen
– hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?
Palautetta voi lähettää meille sähköpostitse osoitteeseen: Kaarlo.liukkonen@aalto.fi.