Valtaosa Suomen julkisista digipalveluista toimii yhdysvaltalaisissa pilvipalveluissa

A pink and yellow abstract image of an office with people working, chatting and walking around. Above their heads are clouds of network connections. It was painted with guache and drawn with pencils.

Jaakko Kilpi, Otto Kässi ja Vili Lehdonvirta

(In English)

Kansaneläkelaitos ilmoitti hiljattain siirtävänsä digipalveluitaan Suomessa sijaitsevista konesaleista pilvipalveluihin muualla Euroopassa. Myös oikeusministeriön vaalitietojärjestelmä on siirtymässä pilvikonesaliin Ruotsiin. Pilvipohjainen “hosting” eli palvelun tekninen isännöinti voi parantaa palvelujen laatua ja luotettavuutta sekä tuottaa kustannussäästöjä. Laaja julkisen sektorin riippuvuus pienestä määrästä pilvipalveluntarjoajia herättää kuitenkin huolia systeemisistä riskeistä ja teknologisesta riippuvuudesta ulkomaisten toimijoiden hallinnoimasta infrastruktuurista. Kuinka yleisiä erilaiset hosting-ratkaisut ovat julkisen sektorin digitaalisissa palveluissa? Tarkastelimme tätä kysymystä lähettämällä julkisuuslain mukaisia tietopyyntöjä suomalaisille julkisen sektorin organisaatioille. 

Kysyimme suomalaisilta valtakunnantason julkisen sektorin organisaatioilta, missä 171 kansalaisille suunnattua verkkopalvelua oli isännöity. Saimme 137 kelvollista vastausta. Vastaukset osoittavat, että hosting on keskittynyt pienelle määrälle suuria pilvipalveluntarjoajia. Amazon Web Services (AWS) isännöi yksinään 45 % palveluista, mikä tekee siitä selvästi suurimman toimijan. Huomionarvoista on, että AWS:llä ei ole pilvikonesaleja Suomessa. Monet suomalaiset julkisen sektorin digitaaliset palvelut näin ollen todennäköisesti sijaitsevat fyysisesti naapurimaissa, kuten Ruotsissa. 

Microsoft Azure oli toiseksi suurin toimija ja isännöi 18 % otoksen digitaalisista palveluista. Google Cloudin osuus oli alle 2 %. Yhdessä nämä kolme pilvijättiä – niin sanotut hyperskaalaajat – vastasivat 64 prosentista suomalaisen julkisen sektorin hosting-markkinoista. Aineistossa ei esiintynyt ollenkaan kiinalaisia hosting-palveluntarjoajia. 

Oma isännöinti osoittautui harvinaiseksi. Vain 6 % otoksen palveluista oli julkisen sektorin organisaation itsensä isännöimiä. Suuri osa näistä itse isännöidyistä palveluista oli Kelan ylläpitämiä, ja Kela on nyt ilmoittanut siirtävänsä palveluja pilveen. Loput otoksen palveluista (30 %) oli isännöity pienempien palveluntarjoajien toimesta, jotka eivät olleet suoraan yhteydessä palvelua operoivaan julkisen sektorin organisaatioon. Osa näistä pienemmistä toimijoista saattaa tosiasiassa itsekin tukeutua hyperskaalaajiin, mikä viittaa siihen, että hyperskaalaajien todellinen osuus voi olla hieman havaittua suurempi. 

Otoksemme palvelut koostuvat laajasta joukosta kansalaisille ja yrityksille suunnattuja digitaalisia palveluita, jotka kuuvat valtakunnantason julkisen sektorin organisaatioille. Hosting-tiedot poimittiin sähköpostitse lähetettyihin tietopyyntöihin annetuista avoimista vastauksista ja luokiteltiin viiteen kategoriaan: AWS, Azure, Google Cloud, oma isännöinti ja muut. Tietopyynnöt lähetettiin 13.–17. toukokuuta 2025. 

Havaitsimme siis, että suomalaiset julkisen sektorin digitaaliset palvelut ovat vahvasti riippuvaisia pienestä määrästä Yhdysvalloissa pääkonttoriaan pitäviä suuria pilvipalveluntarjoajia. Erityisesti lähes puolet julkisen sektorin kansalaisille suuntaamista verkkopalveluista näyttää tukeutuvan AWS:ään, jolla ei ole pilvikonesaleja Suomessa. Tämä ei tietääksemme johdu keskitetystä poliittisesta päätöksestä, vaan kukin julkisen sektorin organisaatio on itsenäisesti päätynyt ulkoistamaan isännöintinsä samalle toimijalle. Lain mukaan näillä organisaatioilla on myös velvollisuus ylläpitää varautumissuunnitelmia ja varajärjestelmiä, mikä vähentää tilanteen riskejä. Siitä huolimatta näin syvä riippuvuus yhdestä toimittajasta saattaa aiheuttaa odottamattomia seurauksia hallinnon resilienssille, koska se luo yhden vikaantumispisteen, joka häiriötilanteessa voi johtaa laajempaan, systeemiseen toimintahäiriöön. 

Tiedot kerättiin osana Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa GEOCLOUD-tutkimushanketta tutkijajoukolla Jaakko Kilpi, Otto Kässi ja Vili Lehdonvirta. Tuloksiin perustuva julkaisu on parhaillaan akateemisessa vertaisarvioinnissa. 

Lataa FOI_Finland.csv

Kansikuva: Jamillah Knowles & Digit / https://betterimagesofai.org / https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/